Kuva 1. Ilmastotyön talouskooste taloussuunnitelmakaudelle 2025–2027.
Talousarviot
Ilmastotyön talouskooste on tärkeä osa kaupungin talouden suunnittelua ja seurantaa. Sen avulla Espoon ilmastotyöhön suunnatut taloudelliset resurssit tehdään näkyväksi päätöksentekijöille, kumppaneille ja asukkaille. Työkalu auttaa kaupunkia myös suuntaamaan resursseja vaikuttavimpiin ilmastotoimiin.
Ilmastotyön talouskooste sitoo ilmastotyön kaupungin talousarvioon ja tilinpäätökseen.
Se nostaa kaupungin talousarviosta esiin ne toimintamenot ja investoinnit, jotka kaupunkiorganisaatio ja tytäryhteisöt kohdistavat ilmastotyöhön. Ilmastotoimien taloudellinen resursointi tehdään osana kaupungin talouden menokehystä. Ilmastotyön talouskooste ei siis ole erillinen määräraha.
Espoo kokosi ensimmäisen ilmastotyön talouskoosteen vuoden 2024 talousarvioon. Jatkossa talouskooste julkaistaan vuosittain osana talousarviota. Kustannusten toteumaa seurataan tilinpäätöksessä.
Ilmastotyön odotetaan tuovan runsaasti muita hyötyjä Espoon talouteen, mitkä eivät näy pelkkien ilmastotyön talouskoosteessa esitettyjen menojen tarkastelussa. Nämä ilmenevät esimerkiksi pitkän aikajänteen kustannussäästöinä, terveysvaikutuksina tai esimerkiksi espoolaisten arjen sujuvuuden vahvistumisena.
Ilmastotyön talouskooste on tärkeä osa Hiilineutraali Espoo 2030 -tiekartan toimeenpanoa. Ilmastovahdissa voit seurata Espoon ilmastotavoitteiden etenemistä myös päästöskenaarioiden ja toimenpiteiden etenemisen kautta.
Ilmastotyön talouskooste vuoden 2025 talousarviossa
Talousarvion 2025 ilmastotyön talouskooste kokosi tiedot kaupunkiorganisaation toimintamenoista ja investoinneista sekä valikoitujen tytäryhteisöjen (Espoon Asunnot Oy, HSY, Länsimetro Oy ja Omnia Oy ja Espoo Catering Oy) investoinneista ja käyttötalousmenoista taloussuunnitelmakaudelle 2025–2027.
Voit tutustua ilmastotyön talouskoosteen sisältöön tarkemmin alla olevan taulukon ja tekstikuvausten avulla.
Taulukko 1. Ilmastotyön talouskooste taloussuunnitelmakaudelle 2025–2027. Huom. Sisältää talousarviokirjan julkaisun jälkeen tulleita tarkennuksia.
Vastuutahojen lyhenteet: Elinvoiman tulosalue (Elinvoima), Konsernihallinto (KOHA), Konsernihallinto Strategia- ja kehittäminen -yksikkö (KOHA SKY)), kasvun ja oppimisen toimiala (KOTO), kaupunkiympäristön toimiala Tilapalvelut-liikelaitos (KYT Tilpa), kaupunkiympäristön toimiala kaupunkitekniikankeskus (KYT Kake), Kaupunkiympäristön toimiala esikunta (KYT Esikunta), Kaupunkiympäristön toimiala kaupunkisuunnittelu (KYT kaupsu), kaupunkiympäristön toimiala rakennusvalvontakeskus (KYT Yrk), Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY).
Ilmastotyön talouskooste 2025[1] teki näkyväksi, että Espoon kaupunkiorganisaation (sis. liikelaitokset) toimintamenoista noin 14 prosenttia eli 248 miljoonaa ja investoinneista 61 prosenttia eli 216 miljoonaa kohdistui ilmastotyöhön.
Kaupunkiorganisaation toimintamenot koostuivat suurelta osin liikenteen ja liikkumisen toimenpiteistä, kuten joukkoliikenteen kuntaosuuksista (HSL) ja Länsimetron kuluista sekä pyöräilyn ja kävelyn edistämisestä ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen liikenteessä. Muita kuluja muodostuu muun muassa rakentamisen toimenpiteistä.
Investoinnit kaupunkiorganisaatiossa koostuivat suurelta osin Länsimetron ja Espoon kaupunkirataan liittyvistä investoinneista, infrastruktuuri-investoinneista aluekeskuksiin ja joukkoliikenneyhteyksiin, pyöräilyn ja kävelyn edistämisestä sekä uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisestä liikenteessä. Liikenteen jälkeen merkittävimpänä eränä on rakentamisen ilmastotoimenpiteet.
Energian osuus kaupunkiorganisaation investoinneissa ja toimintamenoissa on pieni, koska Espoon kaupunki ei omista energiayhtiötä tai -infrastruktuuria.
Tytäryhteisöjen (Espoon Asunnot Oy, HSY, Länsimetro Oy, Omnia Oy ja Espoo Catering Oy) investoinneista 10 prosenttia eli 18 miljoonaa ja käyttötalousmenoista 0,5 % eli 2 miljoonaa kohdistui ilmastotyöhön. Ilmastotyön talouskoosteessa huomioidaan nyt ja jatkossa EU:n CSRD-kestävyysraportointidirektiivin tarpeet.
Tytäryhteisöjen investoinneissa korostuvat joukkoliikenteen ja rakentamisen toimenpiteet kuten metron kapasiteetin korottaminen sekä vähähiilinen ja kiertotalouden mukainen rakentaminen. Käyttötalouden puolella korostuvat päästöttömän kaukolämmön ja sähkön käyttö omissa rakennuksissa, energiatehokkuuden ja vähähiilisen rakentamisen edistäminen sekä yhteisöjen tekemä muu vastuullisuustyö ja -neuvonta.
Ilmastotyön pidemmän aikavälin kustannusvaikutukset eivät näy ilmastotyön talouskoosteen luvuissa.
[1] Tällä sivulla esitetyt luvut sisältävät talousarviokirjan julkaisun jälkeen tulleita tarkennuksia.