Espoon kaupungin kunnianhimoinen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.
Espoon hiilineutraaliudella tarkoitetaan sitä, että kaupunki aiheuttaa vuodessa vain sen verran kasvihuonekaasupäästöjä kuin niitä pystytään sitomaan. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaupungin vuosittaisia päästöjä vähennetään vuoden 1990 tasosta 80 prosenttia. Loput 20 prosenttia sitoutuu hiilinieluihin tai kompensoidaan muilla keinoilla. Hiilineutraalius on osa kaupungin strategiaa eli Espoo-tarinaa.
Espoon ilmastotyön tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet on koottu sekä vuonna 2019 kootusta Espoon kaupungin kestävän energian ja ilmaston toimenpideohjelmasta (Sustainable Energy and Climate Action Plan, SECAP) (59 toimenpidettä), että vuonna 2022 kootusta Espoon kaupungin ilmastovahdista (92 toimenpidettä) Hiilineutraali Espoo 2030 -tiekartaksi, joka ohjaa Espoon ilmastotyötä. Tiekartta hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa toukokuussa 2024.
Hiilineutraali Espoo 2030 -tiekartta on ilmastomuutoksen torjunnan suunnitelma, joka kuvaa Espoon kaupungin oman sekä kumppaneiden ja asukkaiden kanssa tehtävän yhteistyön hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi.
Tiekartta sisältää viisi eri painopistettä; energia, liikenne ja liikkuminen, rakentaminen, kiertotalous ja kestävä elämäntapa. Maankäyttö toimii kaikkia painopisteitä läpileikkaavana teemana.
SECAP-ohjelma sisältää myös 19 yleisluontoista toimenpidettä ilmastonmuutoksen sopeutumiseksi, jonka pohjalta on kaupunki laati ja hyväksyi ilmastonmuutoksen toimenpidesuunnitelman vuonna 2021, jonka kaikki 37 toimenpidettä ovat myös ilmastovahdissa. SECAP-toimenpideohjelma on edelleen keskeinen Espoon kaupunginjohtajan allekirjoittaman Kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen (Global Covenant of Mayors for Climate and Energy) toimeenpanoväline.
Espoon kaupunki toteuttaa ilmastotyötään ja tukee hiilineutraaliustavoitettaan erilaisten sopimusten, selvitysten ja ohjelmien avulla.
MAANKÄYTTÖ:
Espoossa hyvällä maankäytön suunnittelulla edistetään hiilineutraaliutta. Päälinjaukset koko Espoon maankäytön ja rakentamisen osalta tehdään valmistelussa olevassa Espoon yleiskaavassa 2060 ja tarkempi ohjaus asemakaavoituksessa. Maankäytön suunnittelulla vaikutetaan muun muassa energian, liikenteen ja rakentamisen päästöihin, hiilinieluihin ja -varastoihin sekä elinympäristön laatuun.
Espooseen rakentuu älykkäästi ohjautuva energiajärjestelmä, jonka tavoitteena on vähentää energiasektorin hiilijalanjälkeä lisäämällä kestävää ja innovatiivista energiantuotantoa sekä vähentämällä energiankulutusta. Energiantuotanto tulee yhä enemmän osaksi kaupunkikuvaa, kaupunkisuunnittelua sekä aluekehittämistä. Tulevaisuudessa hiilineutraalia kaukolämpöä tuotetaan hyödyntämällä hukkalämpöjä ja uusiutuvaa sähköä sekä uusiutuvia energianlähteitä.
Espoo Clean Heat -päästötön kaukolämpö:
Rakennusten lämmitys tuottaa merkittävän osan kaupungin kasvihuonekaasupäästöistä. Espoon kaupunki on sitoutunut Fortumin kanssa hiilineutraaliin kaukolämmöntuotantoon vuoteen 2030 mennessä Espoo Clean Heat -ohjelman avulla. Kivihiilen käyttö loppui energiantuotannossa huhtikuussa 2024.
Kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS):
Sähkönkulutus tuottaa merkittävän osan kaupungin kasvihuonekaasupäästöistä. Espoon kaupunki on sitoutunut Kunta-alan energiatehokkuussopimukseen (KETS) 2017–2025. Sopimus tukee Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden toteutumista edistämällä energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöön liittyviä toimenpiteitä. Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on vähentää kokonaisenergiankulutusta 7,5 prosenttia vuoden 2015 tasosta 2025 loppuun mennessä.
Espoon kaupungin omistama Espoon asunnot on sitoutunut kiinteistöalan energia-tehokkuussopimukseen kuuluvaan vuokra-asuntoyhteisöjen VAETS-toimenpideohjelmaan 2017–2025. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on vähentää kokonaisenergiankulutusta 7,5 prosenttia vuoden 2015 tasosta 2025 loppuun mennessä.
Tavoitteena on liikenteen kokonaispäästöjen lasku Espoossa, ja että kaikki espoolaiset voivat liikkua sujuvasti ja vähäpäästöisesti. Ratkaisuja haetaan koko kaupunkialueen liikenteeseen ja liikenneinfrastruktuuriin. Tavoite vaatii sekä kestävien kulkutapojen osuuden lisäämistä että siirtymää fossiilisista käyttövoimista fossiilittomiin. Espoo parantaa joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä sekä liikenteen sähköistymistä yhteistyössä yritysten, alueen toimijoiden, muiden kaupunkien, tutkimuslaitosten ja asukkaiden kanssa.
Espoo kaavoittaa ja rakentaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varsille, luontoa säästävästi ja kestävästi. Tavoitteena on rakentamisen koko elinkaaren aikana vähentää syntyviä päästöjä ja muita ympäristövaikutuksia, ja olla edelläkävijä EU:ssa rakennuskannan vähähiilisyyden muutoksessa. Espoon kaupungin rakentamisessa edistetään vähähiilisiä, kokonaisvaltaisesti kestäviä ja resurssiviisaita ratkaisuja sekä kiertotaloutta.
Espoon tavoitteena on olla hiilineutraali kiertotalouskaupunki. Espoossa kiertotalouden avulla hillitään luonnonvarojen ylikulutusta, jätteen syntymistä ja ilmastonmuutosta sekä suojellaan luonnon monimuotoisuutta ja parannetaan espoolaisten elämänlaatua. Kiertotalouden huomioiminen on yhä vahvempi osa kaupungin päätöksentekoa ja toimintaa kaikissa kaupunkiratkaisuissa. Tavoitteena on systeeminen siirtymä reiluun kiertotalouteen.
Circular Cities Declaration -kiertotaloussopimus:
Kiertotalouden huomioiminen on yhä vahvempi osa kaupungin päätöksentekoa ja toimintaa kaikissa kaupunkiratkaisuissa. Espoon kaupunki on sitoutunut Euroopan laajuiseen Circular Cities Declaration -kiertotaloussitoumukseen, jonka kymmenen tavoitetta edistävät kaupungin kiertotalouden ja kestävän kehityksen toteutumista. Sitoumuksen tavoitteet tukevat Espoon päämäärää olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä sekä saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet edelläkävijäkaupunkina. Espoo on mukana kehittämässä kansallista kiertotalouden green deal -sopimusta yhdessä 80 toimijan kanssa.
Päästöttömät työmaat - kestävien hankintojen green deal -sopimus
Espoo on allekirjoittanut Päästöttömät työmaat - kestävien hankintojen green deal -sopimuksen, joka pyrkii vähentämään kaupungin työmaiden hiilidioksidipäästöjä, haitallisia pakokaasupäästöjä ja melua. Tämä sopimus tarjoaa konkreettisia menetelmiä ja työkaluja, joiden avulla Espoo voi edistää omia hiilineutraaliustavoitteitaan. Sopimuksen tavoitteena on, että kaupungin työmailla ei käytetä fossiilisia polttoaineita vuoden 2025 jälkeen.
Jokaiselle espoolaiselle taataan mahdollisuudet kestävään elämäntapaan. Edistämme muutosta innostamalla ja tukemalla espoolaisia tekemään kestäviä valintoja arjessa sekä auttamalla yrityksiä, järjestöjä ja muita kumppaneita löytämään omat tapansa vauhdittaa siirtymää kestäviin elämäntapoihin. Kestäviä ratkaisuja luodaan tinkimättä espoolaisten hyvinvoinnista ja arjen sujuvuudesta.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) ja pääkaupunkiseudun kunnat julkaisivat vuonna 2021 yhteisen hiilinieluselvityksen. Hiilinieluilla tarkoitetaan kasvavaa hiilivarastoa, kuten metsän kasvua. Selvitys määritti ja mittasi kaupunkien hiilinielut ja -varastot, antaen kaupungeille entistä tarkemman ja ajantasaisen kuvan maaperän sekä kasvillisuuden hiilivarastoista ja niiden kasvusta. Suurimmat hiilivarastot ja -nielut ovat metsien maaperässä sekä kasvillisuudessa. Espoon hiilinielut olivat selvityksen aineiston keräämisen hetkellä niin suuret, että ne riittäisivät sitomaan vuoden 2030 tavoitteelliset kasvihuonekaasupäästöt kokonaan. Kaupungin hiilinielujen ja -varastojen määrään voidaan vaikuttaa kaupunkisuunnittelun ratkaisuilla.
Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä on allekirjoittanut Kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen (Global Covenant of Mayors for Climate and Energy) vuonna 2018 kaupunginhallituksen yksimielisen päätöksen jälkeen. Sopimus velvoittaa allekirjoittaneet kaupunginjohtajat tukemaan Euroopan Unionin asettamia 40 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä. Sopimuksen keskeinen toimeenpanoväline on Kestävän energian ja ilmaston toimenpideohjelma (Sustainable Energy and Climate Action Plan, SECAP). Ilmastovahtiin kirjatut toimenpiteet perustuvat Espoon kaupungin SECAP-ohjelmaan.
Espoo on sitoutunut saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDG:t) edelläkävijänä vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteena on taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä Espoo. Espoo jakaa kestävän kehityksen osaamistaan kansallisissa ja kansainvälisissä kaupunkiverkostoissa.
Kestävän kehityksen tavoitteet linkittyvät tiiviisti toisiinsa ja ilmastotyön toimenpiteet ovat osa kokonaisvaltaista kestävän kehityksen työtä ja sen tavoitteiden saavuttamista. Nämä tavoitteet ovat merkitty myös ilmastovahdin toimenpiteiden yhteyteen.
Kestävä Espoo -ohjelma on Espoon kaupungin poikkihallinnollinen kehittämisohjelma valtuustokaudelle 2021–2025. Kehittämisohjelmat ovat yksi tärkeä keino Espoo-tarinan eli kaupungin strategian toteuttamisessa. Kehitysohjelmilla etsitään ratkaisuja valtuustokauden keskeisiin poikkihallinnollisiin kehittämiskokonaisuuksiin ja haasteisiin. Kestävän kehityksen ohjelmatyölle kuluva valtuustokausi on jo kolmas peräkkäinen. Poikkihallinnollisista kehitysohjelmista raportoidaan (kaupungin)valtuustolle kaksi kertaa vuodessa.
Kestävän kehityksen ohjelmatyöllä tuetaan Espoon tavoitetta toimia globaalina esimerkkinä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Valtuusto on asettanut Kestävä Espoo -ohjelmalle viisi hyötytavoitetta, joiden avulla vahvistetaan kestävää kasvua jatkossakin. Tavoitteiden saavuttamiseksi kaupunki kehittää yhdessä yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa ratkaisuja, jotka toimivat esimerkkeinä tulevaisuuden hiilineutraalista kaupunkielämästä.
Kestävä Espoo-ohjelman tavoitteita edistetään viidessä kehittämiskokonaisuudessa: energia, liikenne ja liikkuminen, rakentaminen, kiertotalous, kestävä elämäntapa, kestävä maankäyttö sekä lähiluonto ja luonnon monimuotoisuus
Kaupungin tavoitteelliset ilmastotyön toimenpiteet on koottu Kestävä Espoo-ohjelman kehittämiskokonaisuuksien mukaisesti Hiilineutraali Espoo 2030 -tiekartaksi, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa toukokuussa 2024. Hiilineutraali Espoo 2030 on ilmastomuutoksen torjunnan tiekartta, joka kuvaa kaupungin toimenpiteitä hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi.
Toteuttaminen on tavoitteena saada käyntiin valtuustokaudella 2021–2025 ja toteutumista seurataan vuosittain Espoon ilmastonmuutokseen sopeutumisen työryhmässä, johon kuuluu asiantuntijoita kaupungin eri tulosyksiköistä. Toimenpidesuunnitelman tehtävät ja seurantaindikaattorit täydentyvät Espoon ilmastonmuutoksen hillinnän työn edetessä ja uuden tutkimustiedon mukaan.
Monimuotoinen luonto turvaa toimivat ekosysteemit, jotka osaltaan mahdollistavat myös ilmastonmuutoksen tasapainottamisen. Luonnonsuojelun toimenpiteet eli LuonTo on laaja hanke, joka aloitettiin vuonna 2018. Sen tavoitteena on luonnon arvojen ja monimuotoisuuden turvaaminen ja edistäminen paikallisesti Espoon alueella, noudattaen kansainvälisiä ja valtakunnallisia velvoitteita ja tavoitteita sekä toteuttaen Espoo-tarinaa. Hankkeessa selvitettiin ja määritettiin keinoja olemassa olevien suojelukohteiden tukemiseksi sekä luonnonsuojeluverkoston alueelliselle ja laadulliselle täydentämiselle. LuonTo-projektin osa-alueet ovat Ekologisen verkoston nykytilaselvitys (EVN), Luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelma sekä Espoon käytännöt luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Ekologisen verkoston nykytilaselvityksen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva Espoon ekologisen verkoston nykytilasta, löytää luonnon arvokeskittymiä ja päivittää ekologisten yhteyksien tilanne.
Luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelman 2021–2030 tavoitteena on selvittää ja esittää luonnonsuojeluverkoston täydentämiskohteet, sekä muut luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävät luontokohteet, joiden arvot Espoossa tulisi turvata.
