Termipankki

Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan ekosysteemien ihmisille tuottamia hyötyjä. Ne ovat ilmaisia, ihmisen toiminnasta riippumattomia, aineellisia tai aineettomia. Ekosysteemipalvelut voidaan jakaa neljään luokkaan: tuotanto- (esim. ravinnon kasvu), ylläpito- (esim. ravinteiden kierto), sääntely- (esim. veden puhdistus) ja kulttuuripalveluihin (esim. esteettisyys). Ekosysteemipalveluja tarkasteltaessa ekosysteemien toiminta jaotellaan ihmisen hyötynäkökulmasta.

Energiatehokkuus tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että energiaa pyritään käyttämään tehokkaammin: nykyiset toiminnot pyritään tekemään vähemmällä energiamäärällä. Energiatehokkuutta parantaa esimerkiksi kiinteistön hyvä eristys ja led-lamppujen käyttö valaistuksessa. Energiatehokkuuden parantuminen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, energiankulutusta ja -tuotantoa sekä kustannuksia.

Fossiiliset polttoaineet jalostetaan maaperään miljoonia vuosia sitten fossiloituneesta biomassasta. Fossiilisia polttoaineita ovat muun muassa kivihiili, maakaasu ja raakaöljystä jalostetut polttoöljyt. Fossiiliset polttoaineet eivät uusiudu tai niiden uusiutuminen kestää vähintään kymmeniä tuhansia vuosia, joten niiden käyttöä ei voida jatkaa loputtomiin. Fossiilisia polttoaineita hyödynnetään polttamalla, jolloin ilmakehään vapautuu kasvihuonekaasuja.

Kaupungin toiminnan osa-alueen haavoittuvuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa kaupunki on tällä hetkellä kykenemätön tai heikosti varautunut vastaamaan ilmaston lämpenemisen aiheuttamiin sään ääri-ilmiöihin ja muihin muutoksiin.

Kaupungin hankinnat ovat palveluita tai tavaroita, jotka kaupunki ostaa ulkopuoliselta toimijalta.

Hiilidioksidiekvivalentti (CO₂-ekv.) on yhteismitallistettu luku, jossa eri kasvihuonekaasupäästöjen ilmastoa lämmittävä vaikutus on yhdistetty yhteen arvoon. Toiset kasvihuonekaasut ovat voimakkaampia ja sitovat enemmän lämpöä kuin toiset: esimerkiksi metaani sitoo 25 kertaa enemmän lämpöä kuin hiilidioksidi. Kasvihuonekaasupäästöjä tilastoitaessa kaikki kasvihuonekaasupäästöt ja niiden todellinen ilmastoa lämmittävä vaikutus voidaan kuitenkin ottaa helposti huomioon muuntamalla ne kaikki laskennallisesti hiilidioksidiksi: esimerkiksi 10 tonnin metaanipäästöt vastaavat 250 tonnin hiilidioksidipäästöjä, eli niiden arvo on 250 t CO₂-ekv.

Hiilineutraalius tarkoittaa, että kasvihuonekaasupäästöjä syntyy toiminnasta korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä olemassa oleviin hiilinieluihin. Hiilineutraaleja voivat olla esimerkiksi jokin tuote, yritys, kunta tai valtio.

Hiilinielut sitovat enemmän hiilidioksidia kuin päästävät sitä ilmakehään. Tärkeimmät luonnon omat hiilinielut ovat maaperä, metsät ja valtameret. Hiilinieluista voidaan puhua myös hiilivarastoina, kun halutaan korostaa niiden asemaa sidotun hiilen pitäjinä. Tyypillisiä hiilivarastoja ovat esimerkiksi vanhat metsät.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa toimia, joilla pyritään rajoittamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista aiheutuvia haittoja tai hyödyntämään sen vaikutuksia. Sopeutumistoimia ovat esimerkiksi helteisiin varautuminen ja hulevesijärjestelmien kapasiteetin lisääminen.

Ilmastonmuutoksen hillintä tarkoittaa toimia, joilla pyritään hidastamaan ilmastonmuutoksen edistymistä. Hillintätoimet ovat pääasiassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tai hiilinielujen ylläpitoa tai kasvattamista.

Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuuden noususta johtuvaa maapallon ilmaston lämpenemistä, jolla on monitahoisia vaikutuksia ilmastoon, säähän ja elinympäristöihin. Kasvihuonekaasujen pitoisuus nousee ihmisen toiminnan vuoksi. Espoossa jo havaittavia ilmastonmuutoksen vaikutuksia ovat muun muassa lisääntyneet rankkasateet, tulvat sekä helteet.

Ilmastoriskeillä tarkoitetaan ilmaston ja sään ja niiden kehityksen aiheuttamia mahdollisia suoria ja epäsuoria haittoja ihmistoiminnalle, elinkeinoille ja ympäristölle.

Ilmastoviisas toimi hillitsee ilmastonmuutosta ja sopeutuu siihen yhtä aikaa. Esimerkiksi kaupungin viheralueet sitovat kasvihuonekaasupäästöjä ja siten hillitsevät ilmastonmuutosta, sekä samanaikaisesti auttavat hallitsemaan ilmastonmuutoksen vuoksi lisääntyvien rankkasateiden kasvattamia hulevesiä ja tarjoavat varjoa ja viilennystä voimistuneilla helteillä.

Ilmastoystävällinen toiminta tuottaa vähän tai ei ollenkaan kasvihuonekaasupäästöjä, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta.

Kasvihuonekaasut ovat kaasuja, jotka ilmakehään päästessään aiheuttavat ilmaston lämpenemistä. Kasvihuonekaasuja on ilmakehässä luonnostaankin, mutta ihmisen toiminta vapauttaa ilmakehään enemmän kasvihuonekaasuja, kuin hiilinielut pystyvät sitomaan. Tällöin niiden pitoisuus ilmakehässä kasvaa, kasvihuoneilmiö voimistuu ja ilmasto lämpenee. Merkittävimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO₂), dityppioksidi (N₂O), metaani (CH₄) sekä fluorihiilivedyt (HFC:t).

Kestävä kehitys tarkoittaa maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka tavoitteena on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävän kehityksen osa-alueita ovat taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys.

Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen ja tavaroiden jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei tavaran käyttöiän päätteeksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita.

Luonnon monimuotoisuudella eli biodiversiteetillä tarkoitetaan niin geenien, lajien kuin elinympäristöjenkin monimuotoisuutta. Monimuotoisuus köyhtyy eli vähenee maailmanlaajuisesti ihmisen toiminnasta johtuen. Monimuotoisuus on kuitenkin myös edellytys ihmisten selviytymiselle ja hyvinvoinnille.

Uusiutuva energia tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä, kuten auringonvalolla, tuulella, virtaavalla vedellä tai ilman tai maan lämmöllä. Uusiutuvat energianlähteet eivät kulu samalla tavalla kuin fossiiliset polttoaineet, vaan niitä syntyy koko ajan lisää nopeissa ja jatkuvissa luonnon prosesseissa.

Varautuminen tarkoittaa ennalta valmistautumista erilaisiin muutoksiin, kuten ilmastonmuutoksen aiheuttamiin tulviin, rankkasateisiin ja helteisiin. Varautumalla sään ääri-ilmiöihin voidaan minimoida niistä aiheutuvia vahinkoja ja varmistaa yhteiskunnan, ihmisten ja ympäristön toimintakyky niiden aikana.

Vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävät autot hyödyntävät muita energianlähteitä, kuin perinteisiä polttoöljyjä, bensiiniä tai dieseliä. Vaihtoehtoisia käyttövoimia ovat siis esimerkiksi sähkö tai kaasu.